Funtsaamo

Ääripäät

2017-07-21T02:22:00+03:00

Kaikki ääripäät ovat yleensä huonosta. Anorektikko - ylilihavuus, ”kuivan kesän orava” - doupattu lihaskimppu. Parhaiten menee kenties heillä kuuluisan keskitien kulkijoilla, jotka osaavat nauttia elämästä, kuluttavat kalorinsa kuin huomaamatta, koska liikunta on osa elämää. Voivat näin ollen jo mieleltäänkin paremmin, jaksavat tehdä asioita ja huolehtia velvollisuuksistaan sekä läheisistään. Ei tarvitse olla lihaksikas tai langanlaiha, pääasia on, että voi hyvin, ja on tyytyväinen kehoonsa, itseensä. Jos elämä on yhtä vartalon palvontaa, se ei pitkälle kanna, koska kaikille koittaa se hetki, jota kutsutaan vanhenemiseksi. Jos ei siihen mennessä ole pystynyt hankkimaan henkistä pääomaa, vaan pelimerkit on laitettu kehon varaan, voi loppuelämä olla yhtä ryppyistä kuin väkisinkin rapistuva kroppa.
Todistettua on, että oikeanlainen ruokavalio ja juomavalio lisää kehon, ja sitä kautta mielen hyvinvointia, mutta tärkeintä lienee, että ihminen ei riko itseään noudattamalla liian tiukkaa ohjeistuista, mutta ei myöskään törvellä itseään huonoon kuntoon vetämällä överit nautinnon hankkimiseen, oli se sitten ruoka, juoma, liikunta, tämä tai tuo. Mikä on kenenkin hyvinvoinnin oma henkilökohtainen rajapyykki, se pitää jokaisen itse tajuta. Ja jos ei tajua, hankkia ajoissa apua elämänmuutokseen.

Mind trainer

2016-12-16T15:26:00+02:00

Aamu-tv:ssä (16.12.) keskusteltiin, että nykyaikana pitäisi olla personal trainerien lisäksi mind trainereita. Kyllä.

Länsimaissa voidaan yleisesti ottaen niin hyvin kuin kuvitella saattaa. Keskiverokansalainen, jolla on katto pään päällä,. työpaikka, ruokaa ja kaikenmaailman härpäkkeitä ja viihdykkeitä, ei ole tyytyväinen. Ihmisillä on tapana kehittää ongelmia. Jotkut luovat niitä tyhjästä. Kaikki on ulkoisesti hyvin, mutta mieli ei kuitenkaan ole tyytyväinen, vaan jotain tuntuu aina olevan pielessä tai puuttuvan. Kun edellinen niin kutsuttu ongelma on ratkottu, löytyy seuraava. Nämä ihmiset tuskin muistavat, että joillakin on ihan oikeita ongelmia: rahaongelmia, alkoholiongelmia, kurjuutta, köyhyyttä, väkivaltaa.

Tämän mind trainerin yleinen neuvo on: Valoisat ajatukset luo valoa, pimeät pimeyttä. Jos elämässäsi on tällä hetkellä vain pieni valon pisara, keskity siihen, ota siitä se voima. Tee parhaasi suurentaaksesi sitä valoa, luoden sen ympärille lisää valoisia ajatuksia. Usko ja luota, että se kasvaa. Älä lannistu, mieti hyviä asioita. Ja huomaat, valo kasvaa.

Liike on lääke

2016-12-16T09:28:00+02:00

"Vierivä kivi ei sammaloidu". Liikunta auttaa voimaan hyvin. Kävely raittiissa ulkoilmassa virkistää, ystävän kanssa tekee autuaaksi. Juoksu saa elimistön hyvänolon hormonit liikkeelle, toimii parhaimmillaan stressin poistajana ja auttaa pitämään kehon elinvoimaisena.

Olen jättänyt lenkkipolulle hartiajumin, vatsakivun, vitutuksen ja stressaavan päivän. Kiitos juoksun, olen selvinnyt ahdistuksesta, tuskasta, erosta ja saanut tilalle lisää virtaa, voimaa, ketteryyttä, notkeutta, kirkkaamman ajatuksen, pidemmän pinnan, paremman henkisen kantin, kiinteämmän vartalon, hehkuvammat kasvot, enemmän hymyä, rennomman olon, pitemmät hermot, paremmat yöunet.

Äärimmillään olotila on ollut euforia, hurmos, flow, lento, palo, himo, voittajaolo, rock!, raukeus, jälkiekstaasi, heaven, better than s... sauna. :D

Just do it. Liiku miten liikut, kunhan liikut.

I'm so excited

2016-12-09T22:58:00+02:00

Tänä aamuna töihin mennessä katselin lähijunassa ihmismassaa, suomalaista ihmismassaa, kaikki hiljaa paikallaan, yksi nukkuu, toinen lukee lehteä, suurin osa näprää kännykkäänsä. Käpylä. Katselin heitä yksi toisensa jälkeen, kuuntelin sitä hiljaisuutta. Mieleeni pälkähti ajatusleikki, mikä olisikaan reaktio, jos nyt ja tässä, alkaisin laulaa kovaan ääneen "I'm so excited" ja lipua käytävää pitkin tanssien, tolppien ympäri pyörähtäen, hymyillen ja nauraen.

Naurattaisiko kanssamatkustajia? Vai vaihtaisivatko he paikkaa? Mulkoilisivat? Säälisivät? Tainnuttaisivat lattialle?

Pohdin asiaa hetken. En löytänyt vastausta. Koska naurusta ja ilosta ei olisi varmuutta, pidin turpani kiinni. Pasila. Kiitos ja hei. Mukavaa päivää kaikille.

Yksilö

2016-06-25T03:02:00+03:00

Jokainen ihminen on yksilö, omine hyvine ja huonoine puolineen, kuka ikinä niitä määritteleekään. Tässä maailmassa ei ole toista samanlaista, ei edes identtiset kaksoset ole samanlaisia, vaikka ovatkin samannäköisiä, vaan heitäkin muokkaa elämä. Jos ja kun, yksilö jonain päivänä sisäistää sen, että jokainen ihminen on omanlaisensa ja omaa oman historiansa, kirjavan, erilaisen kuin sinä, ja ymmärtää sen, ollaan pitkällä ihmiselämän ytimessä. Ymmärryksessä ja suvaitsevuudessa.

Pelko

2016-06-25T02:24:00+03:00

Peloln lietsomisella voidaan hallita pahimmillaan koko ihmiskunnan elämää ja hyvinvointia. Yksilötasolla tämä tarkoittaa henkilökohtaisia pelon kokemuksia siitä, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu tai mitä voi tapahtua. Pelkäämällä asioita ihminen luo itselleen stressiä. Suunnatonta huolta siitä, mitä ikävää voikaan tapahtua. Ja sitä kautta pahimmillaan huonovointisuutta kehossa, mielessä ja omassa käytöksessä. Voiko niin elää? Ei tietenkään. Hyvä kysymys on, miten voisimme olla pelkäämättä asioita? Varsinkaan niitä, mitä ei ole edes tapahtunut. Maailmanlaajuisesti, maakohtaisesti, läheisille, itselle.

Pelkoa on vaikea välttää. Aina on vähintään pieni pelko olemassa. Sitä kai kutsutaan myös realismiksi. Onneksi vastakohdaksi on luotu myös ihmisen elämän survival paketti, jota kutsutaan nimellä luottamus. Täällä ei voi elää päivääkään, jos ei luota mihinkään, kehenkään.

Paheettomuus

2016-06-25T01:36:00+03:00

Paheettomat ihmiset ovat epäilyttäviä. Jokaisella on oma pahe tai vähintään pakkomielle tai suuri intohimo johonkin asiaan. Onkohan kukaan elämässään tavannut ihmistä, jolla ei olisi jokin intressi, hyvään tai pahaan. Jos joku on sellaisen vaikutelman antanut, että mitään ei olisi, löytyy lopulta aina jokin juttu, joka on kyseiselle ihmiselle must. Inhimillistä.

Olotila

2016-06-25T01:18:00+03:00

DNA:n mainoslause oli aikanaan "Elämä on". Voiko suurempaa sanomaa olla kahdessa sanassa. Kunpa me kaikki länsimaisen ihmiskunnan murehtivat edustajat saavuttaisimme vielä sen helmen ajatuksen, elämänasenteen ja olotilan, että kaikkea voi sattua ja tapahtua, tässä elämässä, mutta ei hajota siitä mitä tapahtui tai pelätä sitä mitä ei ole tapahtunut. Kaikkeen ei voi, eikä pidäkään vaikuttaa.

Kun otamme kiitollisuudella vastaan sen kaiken hyvän, mikä tapahtuu, voimme paremmin. Ja muistamme sen, että omilla teoillamme voimme tehdä omasta ja kanssaihmistemme elämästä parempaa. Oli lähtökohdat ja tilanteet mitkä tahansa, kaikki on mahdollista, tässä elämässä ainoassa. Asenne ratkaisee. Meillä on kuitenkin lähtökohtaisesti täällä kaikki todella hyvin, verrattuna moneen muuhun maailmankolkkaan.

Patonkikansa

2016-06-25T00:54:00+03:00

Mistä ihmeestä johtuu, että joka saamarin bensa-asemalla, kahviossa, huvipuistossa ja kioskissa tarjotaan syötäväksi venhäpullamössöpatonkeja, hampurilaisia, hodareita, donitseja ja sokerimunkkeja? Mitä sellaisessa paikassa voi syödä ihminen, joka ei kestä vehnää tai liikaa sokeria ja haluaa syödä terveellisesti? Miksi ei voi olla myynnissä esimerkiksi hedelmiä, salaattia, jugurttia, oikeeta ruisleipää tai vaikka raejuustoa? Vaihtoehtoja olisi. Ja kun ei ole, ihmiset syövät sitä paskaa, koska nälkä on. Ja sitten voidaan huonosti.

Halipula

2016-06-25T00:47:00+03:00

Ihmiskunnan suurimpia vihan synnyttäjiä on halaamisen ja läheisyyden puute. Kulttuurieroja on, mutta aito halaus ja kosketus on ainoa oikea tapa tuoda lempeyttä ja rauhaa koko maailmaan. Harva ei pidä halaamisesta, jos se tehdään aidosti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Oikealla halaamisella aikaansaadaan iloa, onnea, läheisyyden ja yhteenkuuluvuden tunnetta, joita kaikki ihmiset kaipaavat, harvoja lukuunottamatta. Halipula johtaa murheeseen, aggressioon, kylmyyden tunteeseen ja saa ihmisen voimaan pahoin. Jo syntymästä lähtien ihmisen elinehto on kosketus ja läheisyys. Se ei häviä koskaan.